Vuosi 2020 on heräämisen vuosi. Suurin asia, johon voimme herätä on yhteiskuntamme täydellinen aivopesu. Tänä vuonna on sattunut ja tapahtunut niin paljon, että heräämisestä on tehty helpompaa kuin aikoihin. Ei sillä, että herätys olisi mitenkään itsestäänselvä tai mukava, vaan unessa on vaikeampi pysyä. Monet asiat ja instituutiot ovat merkitykseltään niin päälaelleen käännettyjä, että niiden vaikutus yhteiskuntaamme ja sitä kautta yksittäisiin ihmisiin on valtava. Kaikki tuntuu menevän päin helvettiä ja siihen on looginen selitys. Kaikki menee päin helvettiä tällä menolla. Onneksi maailman kurssia voi muuttaa, mutta ensin on herättävä näkemään todellisuus.
Listasin heti mieleen tulevia asioita, joita tulee tarkastella:
- Raha
- Demokratia
- Lääketiede
- Media
- Valta
- Koulutus
- Tiede
- Uskonto
- Ravinto
- Kansainvälinen järjestötoiminta
- Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
Aloitetaaan yhdellä aiheella:
Raha
Eurot, markat, dollarit, kruunut ja niin edelleen. Rahasta tulee mieleen nuo sanat. Voit nähdä ne fyysisessä muodossa seteleinä ja kolikoina sekä digitaalisena verkkopankkisi tilillä. Rahan tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan.
Raha on:
- Vaihdon väline
- Arvon mittari
- Arvon säilyttäjä
Ilman rahaa saisit töistä palkaksi esimerkiksi kaksi naulaa, vessapaperirullan ja kymmenen lirtaa multaa. Sitä tarkoittaa vaihdon väline, eli voit vaihtaa asioita rahaan ja rahaa asioiksi. Kätevää. Arvon mittarina raha toimii silloin, kun vertailet vaikkapa kahta autoa keskenään. Toinen on kallis ja toinen halpa eli toinen on monta rahaa ja toinen vähemmän rahaa. Tai voit verrata auton hintaa tuhannen taksikyydin hintaan. Myös kätevää. Arvon säilyttäjä tarkoittaa, että voit laittaa rahaa säästöön ja käytät sitä myöhemmin ilman, että sen arvo heikkenee säilyttäessä. Esimerkiksi leipää ei voi säilyttää pitkiä aikoja, koska se alkaa pilaantumaan. Mieti, mitä muita asioita tämä koskee. Keksit varmasti monta.
Mutta säilyttääkö vaikkapa viidenkymmenen euron seteli arvonsa pitkään? Ei säilytä, koska inflaatio syö sen arvoa.
Kuluttajahinnat ovat kasvaneet vuodesta 1995 lähtien 1-2 % vuodessa. Eli euron leipä on tuossa ajassa muuttunut puolentoista euron leiväksi. Toisin sanoen yhdellä eurolla saa vähemmän leipää. Sen lisäksi vuosina 1980 - 1994 inflaatio on ollut huomattavasti korkeampaa eli raha on menettänyt arvoaan rajusti.
Miten raha sitten voi olla arvon säilyttäjä, jos se ei säilytä arvoaan? Oikeasti euroa, dollaria ja jeniä kuuluisi kutsua valuutaksi eikä rahaksi. Euro ei siis olekaan rahaa vaan valuuttaa, koska se ei säilytä arvoaan. Valuutat perustuvat lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin, joka antaa niille käyttöarvon. Tällaista järjestelmää kutsutaan fiat-valuutaksi. Viidenkymmenen euron seteli itsessään ei ole kovin arvokas, koska se on tehty erikoispaperista ja painomusteesta. Suomen markan setelit ovat samasta syystä nyt käyttökelvottomia, koska niitä ei enää voi käyttää maksuvälineenä, koska niin on sovittu.
Jos löytäisit arkun täynnä markan seteleitä, olisi arkulla korkeintaan keräilyarvoa. Mutta jos löytäisit arkun täynnä antiikkisia kultakolikoita, olisiko sekin vain kiva lisä keräilykokoelmiin? Jos sisältö painaisi parikymmentä kiloa, voisi kolikot vaihtaa jalometallivälittäjällä noin miljoonaan euroon. Sillä ei ole väliä, minkä maan kolikoita ne ovat ja mitä numeroita niihin on painettu, kunhan ne ovat täyttä kultaa. Setelirahoissa on hyvinkin tärkeää, mitä numeroita ja kirjaimia niihin on painettu. Kultaa on käytetty maksuvälineenä tuhansia vuosia ja sitä arvostetaan ympäri maailman. Toisin, kuin vaikka ruotsin kruunua.
Yritäpä ostaa lehmä intialaistorilta ruotsin kruunuilla.
Kullan arvo ei siis perustu mihinkään sopimukseen, vaan sitä arvostetaan kollektiivisesti mm. historiallisista syistä. Toki sitä voidaan myös käyttää elektroniikkatuotteissa ja taide-esineissä. Tarkoitus ei ole tässä jumaloida kultaa, vaan tuoda esiin fiat-valuutan ja fyysisen rahan erot. Yksi merkittävä eroavaisuus on lisäksi fiat-valuutan ja fyysisen kullan määrä. Kulta on maassa malmiin sitoutuneena ja se pitää kaivaa esiin ja erotella malmista. Tämä on erittäin työlästä ja se rajoittaa kierrossa olevan kullan määrää varsin tehokkaasti. Sen sijaan fiat-valuuttaa voidaan luoda lisää kärjistetysti muutamalla napin painalluksella. Se siis syntyy tyhjästä.
Miten raha (valuutta) voi syntyä tyhjästä? Fiat-valuutta on oikeasti kirjanpitoväline. Esimerkki: Olet ostamassa asuntoa ja haet pankista lainaa. Saat asunnon ostoa varten tilillesi 100 000 euroa. Pankilla ei ole sitä omalla tilillään etukäteen sinua varten, vaan se luodaan velkasopimuksen yhteydessä pankin kirjanpitotileille ja näin myös sinun tilille. Se tarkoittaa, että sinun pitää maksaa laina pankille takaisin ja pankki saa sinulta silloin lainaamansa eurot takaisin. Joka kerta, kun velkaa maksetaan takaisin, pyyhitään kirjanpidosta kyseinen määrä velkaa pois. Pankille ei siis jää sinulta saatuja euroja omalle tililleen, vaan numeroita siirrellään paikasta toiseen pankin järjestelmässä.
Eli lopputulos on plus miinus nolla? Ei suinkaan. Pankki haluaa lainaamastaan eurosummasta tietenkin koron sekä monenlaisia käsittelymaksuja. Tämä raha siirtyy sinulta pankin omaisuudeksi pankin omalle tilille. Sillä rahalla pankki pyörittää toimintaansa ja jäljelle jäävät eurot jaetaan pankin omistajille osinkoina. Fiat-järjestelmässä kaikki valuutta on jonkun velkaa jollekin edellä selitetystä syystä. Pienoisen ongelman tähän järjestelmään aiheuttaa korko. 100 000 euron lainasta pitää maksaa takaisin vaikkapa 105 000 euroa. 5 000 euroa pitää siis hankkia jostain ja koska kaikki valuutta on velkaa, niin tämä 5 000 euroakin on jonkun velkaa jollekin. Jotta tuo 5 000 euroa voidaan maksaa pankille, pitää se luoda taas tyhjästä. Korkoa korolle -efekti taas aiheuttaa sen, että tuolle 5 000 eurolle pitää luoda taas uutta valuuttaa sen korkojen maksuun. Tämä ei ole aluksi suuri ongelma, koska koron osuus suhteessa valuutan määrään on pieni.
Korkoa korolle -efekti kuitenkin raksuttaa päättymättömästi ja uutta valuuttaa pitää luoda aluksi vähän ja lopuksi kiihtyvää tahtia, jotta sillä voidaan maksaa korot pois. Lopuksi mikään määrä valuuttaa ei enää riitä, vaan järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kuulostaako hullulta? Tällaisia järjestelmiä meillä silti on käytössä lähes jokaisessa valtiossa, ellei jokaisessa. Tyypillisesti yksi järjestelmä on pysynyt pystyssä nelisenkymmentä vuotta, jonka jälkeen se on pitänyt korvata uudella.
Mikä tässä sitten on tavallisen ihmisen kannalta ongelma? Inflaatio eli valuutan arvon heikkeneminen eli kaiken kallistuminen on ongelmallista, koska se jakaa ihmisiä eri luokkiin. Niihin jotka pärjäävät ja niihin jotka tippuvat kelkasta. Työtä tekevä pienituloinen ihminen omistaa vähemmän ja vähemmän kun taas valtavia rahavirtoja hallitsevat ihmiset omistavat enemmän ja enemmän. Valtava enemmistö on näitä pienituloisia ja pienen pieni vähemmistö omistaa lähes kaiken.
Olennaista tässä maailmanlaajuisessa järjestelmässä on myös vakuuksien käyttäminen. Jos hankit pankkilainaa asuntoa varten, haluaa pankki sinulta vakuuden sen varalle, ettet pystyisikään maksamaan lainaa takaisin. Vakuudeksi käy sinun asuntosi. Pankki siis lainaa sinulle velaksi euroja, koska vakuutena on asunto, jonka pankki voi tarvittaessa myydä ja kuitata velan sillä. Asuntosi on pankin kirjanpidossa arvokasta omaisuutta. Pankki voi nyt näyttää kirjanpitoaan yhteistyökumppaneilleen ja sanoa, että meillä on tällainen asunto vakuutena. Meihin voit luottaa. Voisimme auttaa teidän sijoitussalkun kanssa, koska olemmehan luotettava ja vakavarainen taho.
Pankkeja rajoittaa se, kuinka paljon niiden täytyy pitää vakuuksia omaa lainaamistoimintaansa vastaan. Rajoitus on kuitenkin suhteellisen löysä. Mielenkiintoinen tilanne syntyy kun sinä talletat euroja pankkitilillesi. Pankki voi nyt käyttää talletusta omana vakuutenaan, kun se lainaa euroja eteenpäin. Päinvastoin, että sinun eurosi olisi jotenkin vakuutettu, pankki vivuttaa asian toiseen suuntaan. Sinun 10 000 euron talletus voi muuttua 100 000 euroksi pankin lainana muille asiakkaille. Tästä aiheutuu erikoinen tilanne, jossa pankilla ei ole tarvittavaa määrää euroja, mikäli kaikki asiakkaat haluaisivat siirtää varansa sieltä pois samaan aikaan. Kriisitilanteessa nopeat syövät hitaat.
